Kuukausi: lokakuu 2013

Runotorstai – kääntöpiste

Marraskuun kirpeä aamu, ihmiset katoavat juniin, etsin paikkani, odotan. Lähes huomaamaton nytkähdys, asema katoaa hiljalleen. Kun puita ei enää erota metsästä, tietää olevansa matkalla, kääntöpisteellä, ilman paluulippua.

—————————————————————————————

Runotorstai – Kääntöpiste

Mainokset

Runotorstai – Sanat III

Ensin kuoreen muodostui särö,joka laajeni, kunnes se murtui,
vain kuorenpalaset jäivät jäljelle,

sanat olivat syntyneet.

ne töpsöttelivät pienillä jaloillaan ympäri maailmaa,
ne heiluttelivat käsiään, tervehtien kaikkia.

Joskus ne joutuivat virran vietäviksi,
joskus tuuli vei ne mukanaan,

pahat kielet silpoivat niitä,
kateelliset vähättelevät,

jotkut eivät kuulleet niitä lainkaan,
jotkut eivät ymmärtäneet.

Mutta ne selviytyivät ja niistä kasvoi
aikojen saatossa,
lauseita, ajatuksia,
joilla oli merkitystä.

Sanoista oli muodostunut kuolemattomia

Runotorstai – Sanat

Sanat eivät pidä hisseistä, odotushuoneista, linja-autoista,  siellä ne ovat hiljaa ja odottavat kunnes pääsevät ulos. Veden alla ne hukkuvat ei niistä kuulu mitään avaruudessakaan.  Niillä voi luvata kuun taivaalta tai ne ovat terävämpiä kuin miekat.  Kallioisilla vuorilla, tyhjissä huoneissa, tunneleissa ne kaikuvat, joskus ne menevät kuuroille korville, tai paikkaan jonne aurinko ei paista. Joskus ne sulattavat sydämen, toisinaan ne rikkovat sen. Niitä voi naulata oviin tai ne saattavat näkyä taivaalla viestinä. Tiettyjä sanoja me muistamme pitkään, lähes ikuisuuden, ja toisia emme viittä sekuntiakaan.

—————————————————————————————————

Runotorstai – Sanat

Runotorstai – Valo

Me näemme valosta menneisyyden, sen mitä on ollut joskus.
Tarvitaan vain riittävän pitkä matka ja pieni kirkas piste jossain kaukaisuudessa.

————————————————————————————————————————-

Runotorstai – valo

Runotorstai – hetki unen ja valveen rajalla II

Katsot viivaa joka alkaa kiemurrella kuin mato, katse harhautuu jonnekin,
silmäluomet ovat raskaat kuin yö, painuvat väkisin kiinni,
ja yhtäkkiä viivaa ja tietä ei ole enää olemassa, rysähdys,
taivas muuttuu maaksi,
vain kasa romua, savua, palaneen käryä, puita, metsää,
vain silmänräpäys,
unen ja valveen rajalla.

———————————————————————————————

Runotorstai – Hetki unen ja valveen rajalla

Tuli mieleen väsyneenä ajamisesta