Month: Toukokuu 2014

Runotorstai – kevätjuhla II

”Me nähdään sitten syksyllä” sinä sanoit ja minä surin jo pitkää kesää näkemättä sinua. Syksyllä kaikki olisi toisin, sinä olisit unohtanut minut niin kuin puu joka pudottaa lehtensä, juurtuisit johonkin toiseen ja minä, niin, minä jatkaisin siitä huolimatta elämää.

Runotorstai – kevätjuhla

Toisenlainen näkemys kevätjuhlasta

Runotorstai – kevätjuhla

Tuolin karmilla oli mustat suorat housut ja valkoinen paita.
Lattialla numeroa liian suuret puolikengät, niiden kanssa
piti kävellä varovasti. Salissa harras tunnelma suvivirren
aikaan, koivujen oksia, vihreä tuoksu, vaaleat kesämekot.
Todistus, luokka, kesä ja vapaus.

Runotorstai – kevätjuhla

Runotorstai – Runo

Joskus hiljaisina aamuina lehdenkantaja saattoi kuulla

kahvinkeittimen ropisevan äänen, tuntea kahvin tuoksun

pudottaessaan sanomalehden postiluukusta. Jossain kissa

naukahti, koira murahti kun postikuukku rapisi. Ne olivat

sellaisia aamuja jolloin tunsi elävänsä.

—————————————————————————-

Runotorstai – Runo

Runotorstai – virta

Tyttö kävelee vinossa bussin käytävälle, aivan kuin jokin näkymätön painovoimakenttä pitäisi häntä pystyssä. Pyyhkäisee puhelintaan, eikä edes huomaa soputuvansa liikkeeseen taitavasti. Bussi kaartaa oikealle ja oikaisee, tyttö sovittaa askeleensa kaarteen mukaan, suoristautuu ja pysyy liikkeen virrassa. Ovet avautuvat ja astuu ulos tikkari suussa.

Runotorstai – virta