Runotorstai – Runo

Joskus hiljaisina aamuina lehdenkantaja saattoi kuulla

kahvinkeittimen ropisevan äänen, tuntea kahvin tuoksun

pudottaessaan sanomalehden postiluukusta. Jossain kissa

naukahti, koira murahti kun postikuukku rapisi. Ne olivat

sellaisia aamuja jolloin tunsi elävänsä.

—————————————————————————-

Runotorstai – Runo

Advertisement

15 comments

  1. Hymyn nosti kissan naukahtaminen. Mietin, miltä se kuulostaa. Koiran haukahdus on lyhyt ja terävä. Kissan naukahdus on sitten kai pikainen miau, säästeliäästi yksi kutakin vokaalia. ”Naukahtaa” oli minulle uusi tuttavuus, kenties sitä jossakin päin käytetään.Silti – uudissanojen keksiminen on kirjoittajan ilo. Runo on hauska tilannekuva työstä!

    1. Niih, harva meistä vana näkee koskaan lehdenjakajaa, mutta annas olla kun lehteä ei tulekaan joku aamu, kiitos Arleena

  2. Runossasi tuoksui aamun hiljaisuus ja se elämä mitä postiluukkujen takana tapatui..runosi oikein aukaisi itselleni yön hiljaisuuden, kiireettömyyden..vaikkakim lehdenjakaja tuskin kerkesi pysähtymään ihailemaan aamuyön hiljaisuutta..kiitos Ari runostasi!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s