Kuukausi: maaliskuu 2015

Runotorstai – Musta III

Merellä olevat kalat tiesivät ettei kannattanut mennä kovin lähelle rantaa, ei varsinkaan tuulisina päivinä jolloin aallot olivat suuria ja korkeita. Ne saattoivat viedä helposti pienet kalat mukanaan rannalle, josta ei enää kovin helposti päässyt takaisin veteen. Kalat tunsivat ihmisten sanonnan ”Kuin kala kuivalla maalla” Eivätkä ne nähneet siinä mitään hauskaa. Kysymys oli silloin elämästä ja kuolemasta, ja tarkkasilmäisistä lokeista jotka huomasivat heti avuttomat kalat kuivalla maalla, syöksyen niiden kimppuun säälimättömästi.

Kalat pysyivät mielluimmin lähellä majakkaa jonka valokeila pyyhkäisi aution meren ylitse hypnoottisesti. Valo oli turvallista, se poisti pimeyden. Kaikki oli sidottu kaikkeen. Kuten yö ja päivä, valo ja pimeys, Musta merkitsi aina vaaraa, valkoinen rauhaa.

Mainokset

Runotorstai – Musta II

Pimeyden tullessa, syvemmällä uivat kalat sytyttivät lamppunsa valaisten
meren pohjan.  Syvyyksissä niiden läheisyyteen ilmestyi toisia kaloja.
Valossa oli turvallisempaa olla kuin pimeydessä. Rotkojen syvänteissä oli
vielä pimeää, lamppukalatkaan eivät uineet sinne. Siellä asuivat saalistajat,
ne jotka rakastivat pimeyttä.

Ne kalat jotka olivat veden pinnan läheisyydessä nousivat toisinaan
katsomaan lähellä olevia saaria jotka näyttivät mustilta möhkäleilta
tähtitaivasta vasten. Ne kelluivat veden pinnan päällä antaen aaltojen
keinuttaa niitä tähtitaivaan alla. Ne uneksivat lihavista madoista,
planktonista ja vihreistä mehevistä ruohoista.

Runotorstai – Musta

Runotorstai – Musta

Ikkunan takana vilahtelevista maisemista näki kuinka pimeys hellitti hetki
hetkeltä, metsän, peltoaukean, asemien jälkeen. Yön sormet näkyivät vielä
puiden lomassa, pimeys valtasi syvemmällä  metsässä olevat puut. Niiden
jälkeen vihreät aukeat peltoaukeamat toivat valon esiin, auringon joka oli
juuri noussut metsän takaa. En enää katsonut taakseni, oli aika tulla
valoon takaisin.

Runotorstai –  musta

Runotorstai – oppia

Kuulen kahvikupeista jotka eivät ole omilla paikoillaan, tai niiden korvat
ovat väärässä suunnassa,
tossuista, takeista, kaulahuiveista, laukuista, veitsistä, haarukoista ja
ties mistä jotka eivät ole siellä missä niiden pitäisi olla.

Olen oppinut,
hiljaisuuden taidon

Runotorstai – oppia