Runotorstai – Musta III

Merellä olevat kalat tiesivät ettei kannattanut mennä kovin lähelle rantaa, ei varsinkaan tuulisina päivinä jolloin aallot olivat suuria ja korkeita. Ne saattoivat viedä helposti pienet kalat mukanaan rannalle, josta ei enää kovin helposti päässyt takaisin veteen. Kalat tunsivat ihmisten sanonnan ”Kuin kala kuivalla maalla” Eivätkä ne nähneet siinä mitään hauskaa. Kysymys oli silloin elämästä ja kuolemasta, ja tarkkasilmäisistä lokeista jotka huomasivat heti avuttomat kalat kuivalla maalla, syöksyen niiden kimppuun säälimättömästi.

Kalat pysyivät mielluimmin lähellä majakkaa jonka valokeila pyyhkäisi aution meren ylitse hypnoottisesti. Valo oli turvallista, se poisti pimeyden. Kaikki oli sidottu kaikkeen. Kuten yö ja päivä, valo ja pimeys, Musta merkitsi aina vaaraa, valkoinen rauhaa.

Mainokset

2 comments

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s