Lukitut sydämet, sillan kaiteen lukot, avaimet heitetty pois, kukaan ei saa avata lukkoja, koskaan. Aamulla kahvinkeittimen tiputelllessa viimeisiä piraroitaan, miettii joskus, kuinka ikuista rakkaus onkaan.
Runotorstai – Lukossa
- kommentti
- Bloggaa uudelleen
-
Tilaa
Tilattu
Already have a WordPress.com account? Log in now.
Ari - Runoja 
joku ne sit kuitenkin rikkii ja ottaa irti.. 🙂 ei kannata rakkautta jättää ihan heitteille.
Räikällä ovat jossain niitä lukkoja availleet, rumentavat kuulemma maiseman, kiitos Manna
Rakkaus on ikuista.
Niinhän sitä luulisi alussa, kiitos Arleena
Tykkään kahvinkeittimen viimeisistä pisaroista!
Ne ovatkin parhaimpia, kiitos Hilbert